keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Silence


Astelen rantaa kohti,
äänet vaimenevat ympäriltäni.
Katseeni jää veden elävään pintaan.
Välke lumoaa, ajaa ajatukset taivaalle.
Raikas tuuli puhdistaa, vierittää poskelta kyyneleen.

Veneen keula keikkuu alloissa,
annan käteni levätä laidan ylitse.
Sormet sivelevät rikki veden pintaa.

Lokit liitelevät siluetteina taivaan kannella,
 auringon langettamina varjoina.











Ei kommentteja:

Lähetä kommentti